Harmin hetkiä

Pienistä sairaista vastasyntyneistä toinen avanneleikattu pääsi viikonloppuna taivaaseen. Avanne kyllä toimi mutta lapsella oli kova kuume ja hän oli kyllä nälkään kuollut, äidillä ei maitoa ja kukaan ei tätä asiaa huomannut riittävän nopeasti. Syntyi myös lapsi jolla oli vatsanpeitteissä iso aukko ja suolet sekä maksa vatsaontelon ulkopuolella vatsakalvopussissa joka repesi. Kirurgi ei pystynyt tekemään mitään. Pienen äiti ymmärsi heti tilanteen ja suri kovasti, onneksi pienen taistelu elämästä ei kestänyt pitkään.
Meille on kerrottu, että tänä vuonna ei ole yhtään äitiä kuollut synnytykseen. Tämä ei ehkä ihan pidä paikkaansa muutenkaan mutta nyt tiedetään varmasti että täällä meidän oloaikanamme on kaksi äitiä kuollut keisarileikkauksen myöhäisongelmiin. Molemmilla vaikutti että sektio oli tehty aivan liian löyhin syin. Toinen äideistä oli HIV äiti ja näillä potilailla komplikaatiot tulevat helpommin mutta tuore äitikuolema johtui pahasta sektion jälkeisestä vuodosta vatsaonteloon ja tulehduksesta, toisen uusintaleikkauksen jälkeen nopea kuolema aiheutui ehkä keuhkoveritulpasta. Kotona on nyt viisi orpoa.
Joskus vakituinen henkilökunta häviää vaan johonkin tai kulkee edestakaisin kuin unessa tai tahmassa. Opiskelijoita on paljon ja heillä huono järjestäytymätön ohjaus vaikka intoa oppimiseen olisi. Yksi kuukausi näitä äitiyshuollon ja synnytyssali-sekä vuodeosatoharjoittelua ja valmistuttuaan sairaanhoitajiksi he ovat myös kätilöitä! Ihan normaali synnytyksen kulku on mysteeri henkilökunnalle eivätkä lääkärit ole sen viisaampia.
Rauhallinen Mallakin korotti ääntään muutama päivä sitten kun synnyttäjän piti ryhtyä ponnistamaan ja opiskelijapoika vaan toi ison kattilan puuroa. Kuulin verhon taakse 'no porridge! Push!!' Malla onkin saanut opiskelijoilta lempinimen 'sukuma', ponnista.
Mukaviakin hetkiä toki on! Oli suomalaisia vieraita muutaman päivän, saunottiin ja parannettiin maailmaa. Suhtautuminen meihin on pääsääntöisesti oikein hyvää, joskus sairaalassa tosin tuntuu että neuvoista ei aina tykätä vaikka oikealla asialla olisikin. Muutosvastarintaahan on kotimaassakin.

Ilma ja luonto tuovat mielihyvää. Lintujen laulu, sirkkojen siritys, auringonnpaiste, virkistävä tuuli, iltahetket terassilla...savun haju joka välillä ärsyttää mutta kuuluu tänne. Ystävälliset tervehdykset vastaantulijoilta. Iloinen nauru pienestäkin mukavasta asiasta... Nämä auttavat jaksamaan.