torstai 20. lokakuuta 2016

Ensimmäinen viikko Ilembulassa

Maanantaina pitkän viikonlopun jälkeen piti mennä Njombeen, hiippakunnan toimistoon ja immigration toimistoon lupien vahvistusta varten. Tie oli hiekkainen ja kuoppainen mutta kuski taitava. Virallisesti ja verkkaisesti asioita hoidettiin mutta immigrationissa tuli stoppi. Darin lentokentältä meille kahden varmistuksen jälkeen annettu turistiviisumi ei ollut oikeanlainen tähän tarkoitukseen. Ninpä 'paperittomina' jatkoimme elämää Ilembulassa ja sairaalan hallintojohtaja joutui tekemään matkan Dariin meidän passien ja lisärahan kanssa. Matka on 700 km sivu, bussilla, korjauksen alla olevaa tietä pitkin. Voi huokaus! hallintojohtaja totesi tällaisen olevan vain hänen työtään kun pahoittelin asiaa. Jotenkin vaan tuntuu että lyhytaikaisen vapaaehtoistyöläisen voisi hyväksyä pienemmälläkin byrokratialla kun ammatilliset paperimme ovat kunnossa. Periaatteessa emme oikeastaan olisi saaneet koskea potilaisiin ensimmäisellä viikolla mutta tilanteet putkahtavat. Syömään mennessä ulkona kivirapuilla oli kontillaan kovin sairas nainen, ei pystynyt kahden auttamana nousemaan jaloilleen, oli osittain sekava ja autoimme hänet pystyyn lisäavun kanssa. Seuraavana päivänä selvisi että potilaalle on tehty sektio jo heinäkuussa, sen jälkeen hänet on leikattu kahdesti pahan vatsakalvontulehduksen takia ja haava oli nekroottinen, haiseva, ei mitenkään paranemassa. Lisäksi potilaalla oli HIV. Hän kuoli pari päivää myöhemmin, suremaan jäi sairaalaan hänen äitinsä ja pikkuinen, vanhuksen kasvoinen lapsi. Kotona tiettävästi lisää lapsia. Osastolle tuli myös 5 päivää vanha lapsi kotoa, kylläkin Ilembulassa syntynyt ja pari paivää aiemmin kotiutettu. Hänellä oli kuumetta, tiheä hengitys, aivan harmaa kasvoiltaan eikä itkenyt eikä kunnolla reagoinut. Hyvin häntä yritettiin hoitaa mutta kuolema korjasi saman päivän iltana. Tämä on niin eri maailma kun kotoiseen vertaa. Toisaalta on iloisiakin tapahtumia, hyviä normaalisynnytyksiä ja virkeitä napakoita vastasyntyneitä. Hyvin täällä meihin suhtaudutaan, toivottavasti jotain uutta potilaiden hoitoa parantamaan pystytään tänne jättämään. Ensi viikolla selviää tuleeko lisenssiä vai ei. Jos ei tule niin yksi vaihtoehto tarkastuksen tullen on piiloutua savannille päiväksi Ei vieläkään kuvia, jotain löytyy face bookista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti